Kari Sajavaara

Kari Antero Sajavaara (18. tammikuuta 1938 Pieksämäki – 24. lokakuuta 2006 Jyväskylä) oli suomalainen englantilaisen filologian tohtori ja soveltavan kielentutkimuksen professori. Hän teki pitkän uran Jyväskylän yliopiston englannin kielen laitoksessa, kunnes siirtyi vuonna 1996 Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen johtajaksi. Tästä tehtävästä hän jäi eläkkeelle 2003.

Sajavaara teki lisensiaatintutkintonsa 1965 ja väitteli tohtoriksi 1967 Helsingin yliopistossa. Hän toimi Suomen Akatemian tutkimusassistenttina vuoteen 1969, jolloin hänet nimitettiin apulaisprofessoriksi Jyväskylän yliopistoon, jossa hän teki 37 vuoden mittaisen uran, vuodesta 1979 alkaen professorina. Hän vieraili tutkijana Johns Hopkinsin yliopistossa Yhdysvalloissa 1992 ja Macquarie-yliopistossa Australian Sydneyssä 1994.

1970-luvulla Sajavaara oli mukana perustamassa valtakunnallista kielikeskusjärjestelmää, Korkeakoulujen kielikeskusta (nyk. Soveltavan kielentutkimuksen keskus) ja Soveltavan kielentutkimuksen kesäkoulua. 1990-luvulla hän vaikutti yleisten kielitutkintojen ja Dialang-itsearviointivälineen kehittämiseen.

Kari Sajavaara toimi Jyväskylän yliopiston vararehtorina 1982–1991 ja humanistisen tiedekunnan dekaanina 1996–2002. Hänet muistetaan arvokkaasta työstä alan tutkijakoulutuksen ja Langnetin hyväksi. Hän oli European Language Councilin perustajajäsen.

Sajavaara oli mukana suomalais-puolalaisissa yhteistyöjärjestöissä.

Kari Sajavaaran puoliso oli vuodesta 1962 kielitieteilijä, lehtori Paula Sajavaara (o.s. Ryynänen). Heillä on kaksi lasta, joista tytär Anu Sajavaara on toiminut valtakunnansovittelijana elokuusta 2022 lähtien ja poika Timo Sajavaara hoitaa fysiikan professuuria Jyväskylän yliopistossa.

Sajavaara asui viimeisinä vuosinaan Jyväskylän Kortemäessä. Hän kuoli yllättäen sairauskohtaukseen. Wikipedian tuottama